Uppoaako verorahoja näennäiseen tekemiseen?
Mielipidekirjoitus Kalevassa 21.2.2025, Heini Porra
https://www.kaleva.fi/uppoaako-verorahoja-naennaiseen-tekemiseen/11513791
Näinä aikoina tulee verovarojen käyttöön kohdistaa entistä enemmän huomiota. Julkiset hankinnat ovat joskus melkoinen suo ja omituisia rahareikiä, joihin kukaan ei puutu. Näitä omituisuuksia löytyy hämmästyttävistä paikoista.
Otetaan esimerkki. Julkisten hankintojen alustalla Hilmassa esimerkiksi Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia julkaisee kansallisen hankintailmoituksen. Lappia pyytää tarjousta vaikkapa oppisopimuskoulutuksena järjestettävien tutkintojen toteuttamiseen. Oppisopimuskoulutusta hankitaan yksittäisille opiskelijoille esimerkiksi terveysalan ammattitutkintoon, joka kuuluu "yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen" palveluhankinnan piiriin.
No, mikä tässä nyt sitten häiritsee?
Ensinnäkin, kyse on kokonaisesta tutkinnosta, ei tutkinnon osista. Toisekseen, tutkintokoulutuksen kilpailuttaja saa valtiolta rahoituksen koulutuksen järjestämiseen, mutta ei toteuta sitä itse, vaan alihankkii koko tutkintokoulutuksen julkisella hankinnalla.
Kilpailutuksen voittanut taho (esimerkiksi Oulussa toimivat Rastor-instituutti tai Management Institute of Finland, MIF) järjestää siis koko tutkintokoulutuksen, markkinoi sitä, myy sen, hoitaa opiskelijayhteydet ja käytännössä kaiken byrokratian ja operatiivisen toiminnan koulutuksen järjestämisen suhteen.
"Julkiset hankinnat ovat joskus melkoinen suo ja omituisia rahareikiä, joihin kukaan ei puutu."
Mikä Lappian osuus tässä kaikessa sitten on? Lappia hoitaa ainoastaan julkisen hankinnan, eikä osallistu itse koulutuksen suunnitteluun tai käytännön toteuttamiseen.
Se mikä asiassa häiritsee on, että koulutuskuntayhtymä vetää välistä jopa 50 prosenttia tähän tutkintokoulutukseen varatusta valtion rahoituksesta, ja itse koulutuksen järjestäjä/kouluttaja saa loput. Käytännössä kaikki työ on kuitenkin koulutuksen järjestäjän tontilla.
Kysymys kuuluukin: miksi valtion koulutusbudjettia ylipäätään annetaan näille hankintoja toteuttaville koulutuskuntayhtymille eikä suoraan koulutuksen toteuttajille, jolloin säästettäisiin budjetista suoraan puolet? Ja jos itse kilpailutuksen tekisi vaikkapa valtion virasto, säästettäisiin siinäkin iso siivu.
Lisäksi: kyseessähän ei ole mikään Lappian erityiskoukero, vaan samaa tekevät muun muassa seuraavat oppilaitokset: Stadin ammatti- ja aikuisopiston oppisopimuspalvelut, Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, koulutuskuntayhtymä OSAO ja moni muu.
Kysymys siis kuuluukin: pitäisikö näitä koukeroita perata tarkemmalla kammalla eteenkin nyt, kun koulutusbudjetista säästetään entistä enemmän? Meneekö meidän verorahat oikeasti koulutuksen toteuttamiseen ja itse oppimisen laadukkaaseen edistämiseen vai koulutuskuntayhtymien kovapalkkaiseen paperinpyöritykseen ja välikäsiin?
Heini Porra
Oulu