Muutos kohti kestävää yhteiskuntaa ei tee elämästä kurjempaa - päinvastoin

Mielipidekirjoitus Kalevassa 6.2.2021, Antti Koivusaari, Heini Tuorila

Kansainväliset tutkijayhteisöt julkaisevat säännöllisesti karua kieltä puhuvia raportteja ilmaston tilasta ja maapallon tulevaisuudesta. Tulevaisuudenskenaarioissa luonnonvarat käyvät vähiin ja päästöt nostavat maapallon lämpötilaa. Ratkaisua on yritetty ulkoistaa yksilöiden harteille, mutta ne ovat liian pienet kantaakseen vastuun muutoksesta.

Ilmastonmuutoksen ja lajikadon pysäyttäminen ovat aikamme tärkeimpiä tehtäviä, mikäli haluamme jatkossakin esimerkiksi viljellä ruokaa. Hiilidioksidipäästöjä tulisi hillitä, jotta maapallo pysyy elinkelpoisena. Tämä kaikki tuntuu usein kovin ahdistavalta ja tulevaisuutta rajoittavalta. Eteenkin, kun suuret saastepilvet tuntuvat usein tulevan jostain muualta.

Tutkimus antaa kuitenkin uhkakuvien lisäksi myös toivoa paremmasta. Parhaillaan on valmisteilla kiertotalouden strateginen edistämisohjelma vuodelle 2035. Tavoitteena on, että 15 vuoden kuluttua Suomi on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Hyvin keskeisenä osana on luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja materiaalien pysyminen kierrossa mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Kiertotalous käyttää päästöjä ja jätteitä raaka-aineina, jolloin päästöt eivät kasva holtittomasti eikä luonnonvaroja tarvitse kuluttaa loppuun.

Olemme onnistuneet vastaavissa muutoksissa ennenkin. Esimerkiksi otsonikatoon herättiin ajoissa ja ongelma ratkaistiin tehokkaasti alkamalla valmistaa vain laitteita, jotka eivät tuota freonipäästöjä. Kukaan ei joutunut luopumaan pakastimista ja jääkaapeista, ne vain tehtiin paremmin. Samalla tavalla meidän tulee nyt järjestää tuotanto fiksummin niin, että voimme tehdä elämästä mukavampaa ja vähentää päästöjä yhtä aikaa.

Isoimmat muutokset voivatkin olla tavalliselle kuluttajalle täysin näkymättömiä: suurista teollisista prosesseista voidaan tehdä ympäristöystävällisiä tieteen avustuksella. Meillä Oulun yliopistossa, kuten muissakin suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, on kaikki se osaaminen, jota tämän muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan. Jo nyt esimerkiksi terästä voidaan valmistaa puhtaasti kierrättämällä materiaaleja sen sijaan, että louhittaisiin uutta malmia. Kaikessa toiminnassa tulisi pyrkiä siihen, että tuote muuttuu elinkaarensa lopussa taas raaka-aineeksi eikä jätteeksi. Niin luontokin toimii.

Lisäksi kiertotalouden henkeen kuuluu se, että kehnojen kertakäyttötuotteiden sijaan kuluttajille valmistetaan kestäviä ja laadukkaita tuotteita, joita voi oikeasti korjata. Kuinka mahtavaa olisikin taas luottaa siihen, että kodinkoneet kestävät kymmeniä vuosia?

Se, että Suomi on kiertotalouden mallimaa, ei ole suomalaisilta pois eikä tarkoita elintasomme hiipumista tai elämän kurjistumista. Fiksuilla poliittisilla päätöksillä voimme tehdä ilmastoystävällisemmät valinnat parhaiksi valinnoiksi myös yksilötasolla. Sinulla on valta vaikuttaa tähän. Äänestä reilun muutoksen tekijöitä Ouluun.